Koiraharrastukset ovat ihmisten luomia
harrastuksia, joissa koira joutuu venymään maksimaalisiin
suorituksiin sekä tekemään tehtäviä, jotka ovat sille
luonnostaan epätyypillisiä. Treenattaessa toistoja tulee hurjan
paljon ja yleensä kovalla intensiteetillä. Treeneissä koira
nostetaan yleensä korkeaan vireeseen ja palkataan myös
vauhdikkaasti. Tehokkaat treenit aloitetaan usein jo hyvin nuorelle
pennulle ja treenaamisessa edetään kovaa vauhtia, joskus turhankin
kovaa ja samalla unohdetaan koiran normaali kehittyminen. Kuten
kaikessa muissakin harrastuksissa, myös koiraharrastuksissa tulee
muistaa riittävä pohjatyö. Ennenkuin koiralta voidaan vaatia
täydellä teholla tehtäviä vaativia tehtäviä, tulee koiran
fysiikan pohjat luoda kuntoon. Normaalin peruskunnon lisäksi koirien
kanssa tulisi panostaa vartaloa ja niveliä tukevien lihasten
vahvistamiseen. Mitä parempi kontrolli koiralla on vartalonsa
niveliin ja nikamiin, sitä helpompaa sen on toteuttaa vaativa
liikkeitä. Vartaloa sekä niveliä tukevien lihasten vahvistamiseen
on olemassa paljon hyviä harjoitteita. Harjoitteet ovat koirien
mielestä mukavia temppuja, joita pääsee tekemään yhdessä
omistajan kanssa. Lihaskunnon parantumisen myötä yleensä myös
yhteistyö koiran ja omistajan välillä paranee. Erityisen tärkeitä
harjoitteet ovat silloin, kun koiralla on jokin fyysinen ongelma tai
heikkous. Kotona tehtävillä harjoitteilla saadaan fyysisistä
ongelmista huolimatta pidettyä koira kivuttomana ja
toimintakuntoisena harrastuksiin. Harjoitteet tulee aina suunnitella
fysioterapeutin kanssa koirakohtaisesti. Se mikä toimii yhdellä
koiralla, ei välttämättä sovellu toiselle koiralle.
Rally-tokoa harrastava löysälonkkainen Viuhti treenaa selän ja takaosan hallintaa tasapainotyynyllä. |
Vammojen ennaltaehkäisyssä kaikkein
tärkein asia, jonka jokaisen koiraharrastajan tulisi muistaa
treenattavasta lajista riippumatta, on alkulämmittely. Aina ennen
treenejä, kisasuoritusta tai esim. toisten koirien kanssa
leikkimistä koiran lihakset, nivelsiteen ja jänteet tulisi
alkulämmitellä nousujohteisella liikunnalla vähintään 20 min
ajan. Alkulämmittelyn lopussa koiran tulee tehdä jo liikkeitä,
joita tulee tulevassa koitoksessa tekemään. Jotta kaikkien
pehmytkudosten lämpötila saadaan nousemaan riittävästi, tulee
alkulämmittely olla aktiivista liikettä eli mitkään
lämpöpakkaukset tai manttelit eivät koiraa lämmitä riittävästi.
Alkulämmittelyllä saatu kudosten lämpötilan nousu ei ole
varastoitavissa, eli suoritukseen tulisi siirtyä 5 min sisällä
alkulämmittelyn loppumisesta. Alkulämmittelyn ja suorituksen
välinen aika koira pidetään kevyessä liikkeessä. Jo 1 asteen
lämpötilan nousu kudoksissa vähentää revähtymien ja venähdysten
riskiä huomattavasti.
Loppujäähdyttelyllä varmistetaan
suorituksen aikana kertyneiden kuona-aineiden kulkeutuminen pois
lihaksista ja uuden happipitoisen veren tilalle tulo.
Loppujäähdyttely tulee tehdä heti suorituksen jälkeen.
Jäähdyttelyssä pidetään koira kevyessä (käynti tai hölkkäravi)
liikkeessä vähintään 15 min ajan. Jäähdytelyllä pystytään
vähentämään lihasten kipeytymistä ja jumiutumista merkittävästi.
Usein kuulee puhuttavan, ettei koiraa
tarvitse venytellä. Koiralla on kuitenkin muutamia lihaksia, joita
se ei pysty itse venyttämään ja niitä, joita se venyttää,
venyttää vain lyhytkestoisesti. Koska vaadimme koirilta niiden
rodulle epätyypillisä liikemalleja sekä toistomääriä,
jumiutuvat käytössä olevat lihakset helposti. Mikäli lihas alkaa
kiristämään, menettää se 30% maksimaalisesta voimantuotostaan.
30% voimanlasku saataa olla esim. agilityssä olla hyvinkin
merkittävä ja aiheuttaa mm. muutaman sekuntia hitaamman radan.
Kireä lihas on myös alttiimpi lihasrevähtymille ja venähdyksille.
Suosittelenkin harratuskoirille säännöllistä venyttelyä,
riippuen koirasta 2-7 kertaa viikossa. Oikeaoppiset venytykset on
hyvä käydä opettelemassa ammattilaisen vastaanotolla, ettei
venyttelyssä saada vahinkoja aikaiseksi.
Marika Ruottinen
eläinfysioterapeutti
www.elainystavasilaakari.fi
www.elainystavasilaakari.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti