Mediassa
on viimeaikoina uutisoitu runsaasti antibiooteille resistenttien
bakteereiden määrän kasvusta. Antibiooteille resistenttien
bakteereiden lisäksi ongelmaksi on muodostumassa myös loishäädöille
resistentit loiset sekä loislääkitysten ympäristöhaitat.
Perinteisesti
Suomessa koirat on madotettu kahdesti vuodessa, syksyisin ja
keväisin. Koirien erilaisten elinolosuhteiden, käyttötarkoituksien
sekä taustojen vuoksi on yhteneväistä madotusohjetta kuitenkin
mahdoton antaa.
Suomessa
tehdyn tutkimuksen mukaan vain noin 5%:lla suomalaisista koirista on
sisäloisia. Uusien madotussuositusten mukaan on suositeltavaa tutkia
koiran ulostenäyte ennen madotusta, jotta turhilta madotuksilta sekä
loisten lääkeresistenssiltä vältytään.
Koiran
ulostenäyte on suositeltavaa tutkia kahdesti vuodessa. Jatkossa
tutkimusväliä voidaan harventaa, mikäli toistuvissa tutkimuksissa
koiralta ei löydetä madonmunia taikka alkueläinten (esimerkiksi
giardian) ookystia. Ulostenäytteen perusteella voidaan mahdollinen
lääkitys kohdistaa ulosteessa esiintyviin loisiin. Näin vältytään
laajakirjoisten loislääkkeiden käytöltä.
Pikkupennut,
tiineet nartut, metsästävät sekä matkustelevat koirat on syytä
madottaa vielä rutiinisti.
Narttujen
tiineys aktivoi narttujen elimistössä olevat suolinkaisten
lepomuodot ja tällöin pennut saavat tartunnan emältään jo
kohdussa taikka imetyksen aikana. Tiineet nartut madotetaan 40
tiineysvuorokauden jälkeen säännöllisesti lääkevalmisteen
ohjeen mukaan siihen asti, kunnes pennut täyttävät kaksi viikkoa.
Pennut madotetaan kolmesti kasvattajalla, jonka jälkeen uudella
omistajalla noin 10 sekä 14 viikon iässä. Uudessa kodissa pentujen
madotukset on hyvä tehdä 1-2 viikkoa ennen rokotuksia, jolloin
mahdollinen rokotusvasteen muodostumista heikentävä
sisäloistartunta saadaan hoidettua.
Metsästyskoira
on syytä madottaa metsästyskauden päätteeksi. Raakojen hirvien
ja porojen elinten syöttäminen myös pakastettuna aiheuttaa
hirviekinikokkoosiriskin, joten sitä tulee välttää.
Hirviekinikokkoosi on aiheuttaa koiraeläinten ulostekontaminaation
kautta vakavan riskin ihmisten terveydelle.
Matkustelevan
koiran madotukset hoidetaan kohdemaan tarpeen mukaan. Epäselvissä
tilanteissa olkaa yhteydessä omaan eläinlääkäriinne.
Mitä
tutkitaan?
Eläinystäväsi
Lääkärissä ulostenäyte tutkitaan flotaatiomenetelmällä
madonmunien ja alkueläinten
ookystien
varalta. Ulostenäyte tulee ottaa tuoreesta ulosteesta siten, että
maahan osuneet osat eivät päädy näytteeseen mukaan. Koska toiset
loiset erittävät munia tai kystamuotoja ulosteeseen jaksottaisesti,
kerätään ulostenäyte kolmelta eri ulostuskerralta ja säilytetään
jääkaappilämpötilassa tutkimukseen asti. Ulostenäytteitä
tavallisimmin esiintyvien sisäloisten varalta otetaan vastaan
arkisin maanantaista perjantaihin.
Keuhkomatojen
varalta tutkittava näyte täytyy tuoda vastaanotolle saman päivän
aikana. Koko ulostemäärä kerätään esimerkiksi kakkapussiin ja
säilytetään jääkaappilämpötilassa tutkimukseen asti.
Ulostenäytteitä keuhkomatojen varalta otetaan vastaan maanantaista
torstaihin.
Tutkimustuloksen
saatte kolmen arkipäivän kuluessa ulostenäytteen tuomisesta
vastaanotolle.
Miksi
tutkitaan?
Aiempi
käytäntö, jolloin koirat madotetaan rutiinisti sisäloisten
varalta lisää mahdollista loislääkeresistenssiä. Suuri osa
loislääkkeistä vapautuu ulosteen mukana edelleen aktiivisena
luontoon, mikä aiheuttaa tarpeellisen pienelimistön tuhoutumista.
Suomessa
tehdyn koiranomistajille suunnatun kyselyn mukaan suomalaiset
koiranomistajat käyttävät tavallisimmin koirilleen laajakirjoisia
loishäätöjä, jotka tehoavat niin sukkula- kuin heisimatoihin.
Kuitenkin Suomessa yleisin suolistomato on sukkulamatoihin kuuluva
Toxocara Canis. Heisimatoja koirilla Suomessa esiintyy harvemmin.
Koska heisimatotartunta edellyttää väli-isännän syönnin, eivät
heisimadot tartu suoraan koirasta toiseen. Kun ulostenäyte on
tutkittu, pystytään vähentämään sekä loislääkityksiä
ylipäätään että laajakirjoisten matolääkkeiden käyttöä.
Linda Lammi
eläinlääkäri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti