Omituisten otusten kerho: immunologinen vaskuliitti, susp.

Sima on skotlanninhirvikoiranarttu. Ensimmäisen kerran Simalla oli vetämättömyyttä kolmevuotiaana kesällä 2015. Tilanne kuitenkin helpotti muutamassa viikossa itsestään. Oireet uusivat voimakkaina marraskuussa 2015. Koira hoipertelee, on kipeä, valittaa ylösnoustessa ja välillä muutenkin, haluton liikkumaan, ei venyttele eikä ravista päätään eikä itseään muutenkaan. 

Ulkoisessa tutkimuksessa todettiin koiran aristavan voimakkaasti kaularankaansa erityisesti provokaatiota taivuttelemalla heti kallon takaa. Aristusta ilmeni myös koittelusta myös rinta- ja kaularangan vaihteesta, rintarangan loppuosasta, lannerangan ensimmäisen ja keskimmäisen kolmanneksen rajalta sekä lanne-ristiluuvälistä. Lihaksistossa ei todettu selkeitä aristuksia. Molempien takajalkojen venytystä taaksepäin aiheuttaa kipua. Takajaloissa ei ole muissa nivelissä aristusta ja refleksit ovat normaalit. Etujaloissa varpaidenkin taivuttelu saa aikaan ylähuulen nykimistä, mutta ranteista, kyynärnivelistä ja olkanivelistä reaktio oli voimakkaampi. Vatsaontelon alueella ei ole koittelulöydöksiä ja sydän- ja hengitysäänet ovat normaalit. Korvat tähystettiin video-otoskoopilla: ei oireita selittäviä löydöksiä.

Siman asat oli lievästi koholla. Asat on solun sisäisten mitokondrioiden entsyymi. Mitokondriot huolehtivat solun energian saannista. Asatin nousu tarkoittaa siis soluvauriota. Sitä on kaikissa soluissa, mutta maksassa, lihaksissa ja sydämessä huomattavat määrät. Asatin puoliintumisaika on nopea, pari tuntia. Nousee nopeasti kudosvauriossa ja laskee nopeasti - mikäli kudosvaurio ei jatku. 

Muuten maksa- ja munuaisarvot, elektrolyytit, crp ja tulehdussolut olivat normaalirajoissa. Punasoluarvot olivat normaalirajoja korkeammat, joskin lievä nousu voi liittyä myös rotuun. Röntgentutkimuksessa ei todettu oireita selittäviä löydöksiä. Borrelia- ja anaplasmavasta-ainetutkimukset olivat negatiiviset, samoin reumatekijät ja tumavasta-aineet.

Labroja odotellessa Simalle aloitettiin neurologisen kivun hoitoon lääkitys, joka helpotti oireita jonkin verran, mutta jolla ei ollut parissa viikossa riittävää vastetta.

Oireet ja löydökset, myös labrojen löydöksettömyys ja puutteellinen vaste kipulääkitykseen, sopivat parhaiten immunologiseen ongelmaan. Immunologisissa sairauksissa elimistön omat puolustusmekanismit kääntyvät jostain syystä elimistön omia kudoksia kohtaan. Tavallisimpia ovat immunologinen arthriitti eli niveltulehdus, immunologinen meningiitti eli aivokalvontulehdus ja immunologiset reaktiot punasoluja tai verihiutaleita vastaan (IMHA, immunologinen trombosytopenia). Myös kuivasilmäisyys ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat usein immunologisia taustaltaan. Koska Simalla oli oireita, jotka sopisivat sekä immunologiseen meningiittiin että arthriittiin, on todennäköisintä että immunologinen prosessi kohdistuu verisuoniin: immunologinen vaskuliitti  (immunological vasculitis). 

Simalla aloitettiin virheellisen puolustusreaktion hillitsemiseksi kortisoni immunosuppressiivisella eli immuniteettia hillitsevällä annoksella. Muutamissa päivissä vointi kohentui huomattavasti. Sivuvaikutuksena kortisoni aiheutti voimakkaan nousun ruokahalussa. Alkuun tämä oli hyväkin, koska kivuliaana ruokahalu oli ollut heikko. Melko nopeasti saatiin aloitettua kortisoniannoksen hidas laskeminen ja ruokahalukin alkoi vähentyä lähemmäs normaalia. 

Tällä hetkellä, n. 1,5 kk kortisonilääkityksen alkamisesta, on kortisoniannos jo pieni, n. 0,2 mg/kg kerran päivässä. Koira leikkii, on iloinen, liikkuu mielellään, haastaa perheen muita koiria. Suunnitelmana on jatkaa lääkitystä yhteensä 4-6 kk:n ajan ja steriloida Sima ennen seuraavaa juoksua.

Immunologisten oireitten laukaisijana saattaa olla jokin infektio, lääkeaine, rokote tai hormonaalinen tekijä, nartuilla juoksu on merkittävä laukaiseva tekijä. Perinnöllinen taipumus on erittäin merkittävä ja usein tietyllä rodulla esiintyy nimenomaan tiettyä immunologista sairautta. Useimmiten yksilön kannalta laukaiseva tekijä jää avoimeksi. Estääkö sterilaatio Siman oireita uusimasta tai mikä uusimisriski on, jää toistaiseksi arvoitukseksi.

Tilanne alkuvuodesta 2017:
Sima alkoi saada kortisonista sivuvaikutuksia, vaikka annos oli pieni. Täysin ilman lääkityksiä ei pärjätty. Nyt Sima on ollut atsatiopriinillä muutamia kuukausia. Vointi on hyvä, liikkuminen iloista ja kaikki olemme tyytyväisiä.

Juliska Haapanen-Kallio
eläinlääkäri
www.elainystavasilaakari.fi