Asiakkaakseni tuli kesällä 2015 työlinjainen kelpie, joka on
päivittäisessä työkäytössä maitotilalla. Koiran oireena oli kohtaustyyppinen
oireilu rasituksessa. Tyypillinen kohtaus alkaa takapään huteruudella,
hoipertelulla ja sitten koira kaatuu maahan, kuolaa, siristelee silmiään, syö
ruohoa. Kohtauksen alku on kuin koiralle olisi tulossa epilepsiakohtaus, mutta
kramppien sijasta tuleekin vain selkeästi hyvin pahaa oloa. Omistaja kertoi,
että usein tätä ennakoi se, että koira lakkaa toimimasta normaalilla intensiteetillä
tai se saattaa tehdä jotain sekundaarista ja esim. keskittyä yksilöön lauman
sijasta. Muutaman minuutin huilattuaan koira pystyy jatkamaan töitä. Koira,
jonka työskentelykuntoon ei voi varmasti luottaa, ei kuitenkaan sovi
päivittäiseksi työkaveriksi tilanteessa, jossa koira on välttämätön apulainen.
Ko. koiran maksa- ja munuaisarvot oli tutkittu aiemmin
normaaleiksi. Ulkoisessa tutkimuksessa todettiin kipu rintarangan puolessa
välissä. Verenpaineet olivat hiukan korkeammat, kuin koiran rauhallinen olemus
huomioiden olisi pitänyt olla. Muita löydöksiä hypertension lisäksi ei tehty.
Punasolu- ja valkosolulukemat olivat normaalit, samoin kilpirauhasarvot.
Koiralle aloitettiin verenpaineen tasaamiseksi ACE-estäjä. Kontrollissa
joitakin viikkoja myöhemmin todettiin yläpaineen jopa hiukan nousseen,
alapaineen hiukan laskeneen. Vointiin lääkityksellä ei ollut vaikutusta. Rintarangan
alueen lihaskipu oli helpottanut tulehdus-kipulääkkeellä, millä ei ollut
myöskään vaikutusta koiran vointiin. Tässä vaiheessa tehtiin myös kortisolin
erityksen säätelyn selvittämiseksi ACTH-testi, joka oli normaali. Tässä
vaiheessa ensimmäiseksi vaihtoehtodiagnoosiksi nousi adrenaliinia erittävä
lisämunuaisen kasvain, feokromosytooma. Koiralle aloitettiin kohonneen verenpaineen
hoitoon alfa-salpaajalääkitys. Koiran vaste lääkitykselle oli erittäin hyvä,
omistajan sanojen mukaan hän sai koiransa takaisin. Vaste alfa-salpaajalle sopisi adrenaliinivälitteiseen verenpaineen nousuun.
Kyseessä olevan koiran lähisukulaisilla on ollut vastaavia
oireita. Lauantaina 19.9. suuntasin tämän
kelpien kotitilalle, johon oli tullut yhteensä yhdeksän kelpietä, joista
kahdella muulla oli ollut tiheästi kohtauksia, yhdellä oli nähty yksi kohtaus.
Koirilta otettiin verenpaineet ennen rasitusta sekä rasituksen jälkeen. Koiralla,
jolla alfa-salpaajalääkitys oli aloitettu, olivat paineet selkeästi aiempaa
paremmalla tasolla. Rasituksessa (hetken paimennuksen jälkeen), koiran keskittymiskyky
selkeästi herpaantui ja sen oli heikko olo. Hetken huokaisun jälkeen
työskentely jatkui normaalisti. Kaikki muilla aiemminkin kohtauksia saaneilla
koirilla paineet olivat levossa korkeahkot. Paimentaessa saatiin provosoitua
kohtausmainen oireilu ja sen jälkeen verenpaineet olivat paikoin aiempaakin
korkeampia, mutta erityisesti huomiota kiinnitti voimakas paineiden heittely. Koirien lämpöjä ei mitattu, mutta käteen
koirat eivät tuntuneet edes nivusten ohutkarvaiselta alueelta kuumilta.
Bordecolliella tunnetaan
bordercollie kollapsi (bcc), jossa oire näyttää melko samalta
erityisesti alussa, mutta samaa selkeää kuvottavaa oloa kuin nyt tutkituilla kelpiellä ei näyttäisi liittyvän
tähän oireyhtymään. Bcc:ssa elimistön lämpötilansäätelyssä on heikkous ja lämpö
saattaa rasituksessa kohota vaarallisen korkeaksi, mutta hetken levolla tilanne
helpottaa selkeästi. Bcc:ia tutkitaan mm. Minnesotan yliopistossa,
http://www.cvm.umn.edu/vbs/faculty/Mickelson/lab/EIC/bordercollieEIC/home.html
. Nyt oireilevilla kelpiellä kuitenkin oireiden takana on toinen elimistön
säätelyongelma, verenpaineen säätely.
Työnimeksi tälle oireyhtymälle olen antanut working kelpie syndrome, wks. Ongelman
laajuuden ja syyn selvittely on vasta alussa. Onko kyseessä perinnöllinen
lisämunuaisen ytimen kasvain, jokin hermostollinen ongelma, jokin
kertymäsairaus? Onko kyseessä yhden suvun yksittäiseen geenivirheeseen liittyvä
ongelma vai laajempi ongelma? Parilla oireettomalla koiralla oli korkeahkot
paineet, mutta ne paimensivat kauniisti eikä niitä saatu villittyä rajuun
työskentelytapaan. Olivatko koirat
oppineet säätelemään ja estämään pahaa oloa toimimalla alemmalla vireellä
erittäin kauniisti? Mikä pahan olon aiheuttaa: paineen nousu entisestään vai
paineen heittelehtiminen? Mikä on wks:n ja bcc:n mahdollinen yhteys?
Wks-tutkimus on suunnitteilla. Mikäli sinun koirallasi on
vastaavia oireita, otathan yhteyttä! Laita s-posti osoitteeseen
elainystavasilaakari@gmail.com
.